Suomen astmaohjelma 1994?2004 sai ansaittua arvostusta maailmalla ja sen tulokset olivat loistavat sekä astmapotilaan että Suomen terveydenhuollon kannalta. Astmaohjelma sai siskokseen kansallisen allergiaohjelman, joka synnytettiin 2008. Uusi allergiaohjelma on myös kymmenvuotinen ja tällä ponnistuksella yritetään mm. kohentaa suomalaisten allergisten elämänlaatua, terveyttä ja samalla säästää kustannuksia kohdentamalla voimavaroja oikeisiin asioihin.

Seuraavassa lainaus allergiaohjelman tekstistä, missä luetellaan keskeiset tavoitteet ja korostetaan siedätyshoidon tärkeyttä.

?Allergiaohjelmalla on kuusi tavoitetta: 1) allergiaoireiden kehittymisen ehkäisy, 2) väestön sietokyvyn lisääminen, 3) diagnostiikan parantaminen, 4) työperäisten allergioiden vähentäminen, 5) voimavarojen käyttäminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisen estämiseen sekä 6) allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen.?

?Allergologeille siedätyksen painottaminen tarkoittaa nykyistä aktiivisempaa hoito-otetta. Siedätys ja oikeat välttämisen ohjeet vaativat täsmädiagnostiikkaa.?

Siedätyshoito vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmän kautta vähentäen reaktioita allergeeneja kohtaan. Siedätyshoito on IgE-välitteisen allergian (silmän sidekalvon allerginen tulehdus, nuha, ihottuma ja astmaoireilu) ainoa spesifinen hoitomuoto. Tavallisimmin siedätyshoitoa annetaan siitepölyallergiaan (koivu, timotei ja pujo). Hoitoa voidaan antaa myös eläinpöly, homesieni- ja hyönteismyrkkyallergioissa.

Siedätyshoidon tarkoituksena on lisätä potilaan sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan, jotta allergiaoireet helpottuvat. Päämääränä on parantaa elämänlaatua vähentämällä oireita ja lääkkeiden tarvetta. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että varhaisessa vaiheessa aloitettu siedätyshoito vähentää allergisten lasten riskiä sairastua astmaan 50?75 %. Merkittävää on myös siedätyshoidon ennaltaehkäisevä vaikutus uusien yliherkkyyksien kehittymisessä. Lapset saavat siedätyshoidosta parhaimman hyödyn ja tulokset allergian ehkäisyn tehosta ovat parhaiten heillä havaittavissa. Yleensä siedätyshoito voidaan aloittaa noin 5 vuoden iässä.

Siedätyshoito annetaan perinteisesti pistoshoitona. Pitkävaikutteisia hoitouutteita annetaan käsivarren ihon alle pistoksina tietyn ohjelman mukaan. Toistuvat pistokset lisäävät vähitellen potilaan sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan niin, että oireet vähenevät. Siedätyshoidon aloitusvaihe kestää yleensä 7 viikkoa, jolloin pistoksilla käydään kerran viikossa. Aloitusvaiheen tavoitteena on löytää suurin siedetty annos, jonka jälkeen hoitoa jatketaan ylläpitovaiheena. Ylläpitovaiheen aikana pistos annetaan joka 6.-8. viikko, kunnes hoitoa on jatkunut kolme vuotta.

Jokaisen pistoksen jälkeen ollaan hoitopaikassa tarkkailussa vähintään 30 minuuttia mahdollisten paikallis- ja yleisreaktioiden hoitamiseksi. Pistospäivänä pitää välttää rasittavaa liikuntaa ja saunomista, koska verenkierron vilkastuminen voi lisätä allergisten sivuvaikutusten mahdollisuutta. Rokotuksen ja siedätyshoitopistoksen välillä tulee pitää taukoa yksi viikko. Alle 15-vuotiaalla on oltava saattaja mukana hoidon turvallisuuden lisäämiseksi.

Pistoshoidon lisäksi on olemassa tablettimuotoista siedätyshoitoa, jota Suomessa on mahdollisuus saada heinän siitepölyä vastaan. Tablettisiedätyshoidossa tabletteja nautitaan joka päivä ympäri vuoden kolmen vuoden ajan. Hinnaltaan tablettisiedätyshoito on pistoshoitoa kalliimpi, mutta lääke kuuluu kuitenkin peruskorvattaviin lääkkeisiin ja on siten KELA:n korvauskaton piirissä.

Lasten Läänissä toteutetaan myös voimakkaasti maitoallergisille siedätyshoitoa. Maitoallergian siedätyshoidosta on erittäin lupaavia tutkimustuloksia sekä käytännön kokemuksia maassamme mm. Helsingin ja Kuopion yliopistoklinikoissa. Ruoka-allergioiden suhteen pyrimme korostamaan sietokyvyn lisäämistä turhan välttämisen sijaan.