|
Keuhkojen toimintatutkimukset:
No-analyysi eli uloshengityksen typpioksidimittaus
Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, esiintyykö hengitysteissä tietyn tyyppistä astman tulehdusreaktiota (eosinofiilinen astmatulehdus). Astmassa ja astman kaltaisessa hengitystietulehduksessa typpioksidituotanto hengitysilmaan kasvaa tulehduksen seurauksena. Uloshengityksen typpioksidipitoisuus kasvaa sitä voimakkaammin, mitä voimakkaammasta tulehduksesta on kysymys. Tutkimuksesta on apua astman diagnostiikassa, sekä arvioitaessa tulehdusprosessin voimakkuutta ja tulehdusta lievittävän lääkehoidon tehoa.
Tutkimuksessa potilas ottaa keuhkot täyteen ilmaa laitteen suodattimen kautta ja puhaltaa ulos tasaisesti ja rauhallisesti mittauslaitteistoon. Potilaan iästä riippuen on puhallusaika 6 tai 10 sekuntia. Typpioksidimittauksen tulos on valmis noin 2 minuutin kuluttua. Lääkäri ottaa kantaa tutkimustulokseen ja sen merkitykseen astmadiagnoosin ja astman hoidon kannalta.
Oskillometria
Oskillometrialaitteella tutkitaan pienten lasten keuhkojen toimintaa. Tutkimuksessa mitataan ilmavärähdysten kulkua hengitysteissä ja niiden heijastumista takaisin rekisteröivään laitteeseen. Tutkimus voidaan tehdä jopa 2-3 -vuotiaille lapsille, sillä oskillometriatutkimuksessa riittää lepohengitys ilman voimakkaita hengitysliikkeitä. Hengitystulokset tallennetaan tietokoneelle, josta niitä voidaan tarkastella käyrien ja lukuarvojen muodossa. Kun tutkimukseen liitetään juoksu- rasituskoe ja keuhkoputkia avaava lääkekokeilu, voidaan tarkemmin tutkia potilaiden astmaan liittyvää keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Oskillometriaa käytetään ensisijaisesti diagnostiikassa sekä astmatilanteen seurannassa lääkehoidon aikana.
Käytännössä tutkimus on lapselle miellyttävä. Lapsen iästä riippuen, lapsi istuu tuolilla yksin tai vanhemman sylissä ja pitää suussaan putkimaista suukappaletta. Puhalluksia ei tarvita vaan lapsi hengittelee laitteeseen normaaliin tapaan. Tutkimuksessa on tärkeää, että lapsi malttaa istua rauhallisesti paikoillaan ja pitää suukappaletta huuliensa välissä. Hoitaja tukee poskia tarvittaessa samanaikaisesti. Jotta suunkautta tapahtuva hengitys varmistetaan, estetään nenähengitys nenä- nipsulla. Tämä tuntuu samanlaiselta kuin sieraimia puristettaisiin kevyesti sormilla. Tutkimus on kivuton ja sen aikana lapsi voi samanaikaisesti halutessaan katsoa videofilmejä.
Tutkimuksen kesto riippuu sen laajuudesta. Perusmittaus kestää noin 15-30 minuuttia, jossa tutkitaan potilaan lepohengitystä. Keuhkoputkia avaava lääkekokeilu eli bronkodilataatiokoe kestää noin tunnin. Bronkodilataatiokokeessa mittaus suoritetaan ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen. Tämä lisää tutkimuksen kestoa noin puolella tunnilla. Ulkorasitus- eli provokaatiokokeessa tutkitaan kuinka rasitus vaikuttaa arvoihin ja tuoko rasitus astmaoireet esiin. Tutkimuksessa lapsi juoksee ulkona noin 6 minuuttia, minkä jälkeen tutkimus tehdään välittömästi ja 20 minuutin kuluttua rasituksesta. Kun oskillometriatutkimukseen liitetään ulkojuoksurasitus, kestää tutkimus noin kaksi tuntia. Tutkimuksen päätyttyä mittaustulokset ovat heti lääkärin käytettävissä ja niiden perusteella voidaan suunnitella jokaiselle potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Spirometria
Spirometriatutkimuksella tutkitaan kouluikäisten lasten ja aikuisten keuhkojen toimintaa. Tutkimuksessa mitataan keuhkojen toiminnallista tilavuutta sekä ilman virtausta keuhkoputkissa. Spirometria- eli puhalluskoe edellyttää, että potilas osaa tehdä yhteneväisiä, voimakkaita hengitysliikkeitä tutkimushoitajan pyytäessä. Spirometriatutkimuksen puhallustuloksia voidaan tarkastella tietokoneelta käyrien ja lukuarvojen muodossa. Mikäli riittävän voimakkaat ja toistettuna samanlaiset puhallukset eivät onnistu, niin hengitysfunktio voidaan tutkia oskillometriatutkimuksena. Puhalluksien ajaksi nenä suljetaan nenänipsulla. Tutkimus on kivuton.
Tutkimuksen kesto riippuu sen laajuudesta. Perusmittaukset kestävät noin 20 minuuttia. Luotettavien tutkimustulosten edellytyksenä on kolme yhteneväistä puhallusta. Bronkodila-taatiokokeessa otetaan peruspuhalluksien jälkeen keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Kun lääke on alkanut vaikuttaa, otetaan 20?30 minuutin kuluttua seuraavat toistettavat puhalluskokeet. Yhteensä tutkimukseen kuluu aikaa noin tunti. Rasituskokeessa tutkitaan kuinka rasitus vaikuttaa arvoihin ja tuoko rasitus astmaoireet esiin. Tutkimuksessa potilas juoksee ulkona 6-8 minuuttia, minkä jälkeen otetaan puhallukset heti ja 20 minuutin kuluttua rasituksesta. Tämän jälkeen annetaan keuhkoputkia laajentavaa lääkettä ja toistetaan puhallukset 20 minuutin kuluttua. Koko rasitusspirometriatutkimukseen on hyvä varata aikaa noin puolitoista tuntia. Tutkimuksen päätyttyä ovat mittaustulokset heti lääkärin käytettävissä ja niiden perusteella voidaan suunnitella jokaiselle potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma. Diagnostisena tutkimuksena rasituskoe on tärkein hengitysfunktiotutkimuksista.
Spirometriatutkimus on tärkeä osa potilaan hyvää hoitoa. Luotettavalla tutkimuksella on tärkeä merkitys, kun tavoitellaan potilaan oireettomuutta ja estetään mahdolliset astmakohtaukset. Astmatutkimukset auttavat saavuttamaan potilaan normaalin keuhkojen toiminnan ja mahdollisimman kevyen ja yksinkertaisen lääkityksen.
|
